Suurin osa Skip-Bon kiistoista syntyy samoista viidestä kohdasta: aloittajasta, unohtuneesta poistosta, villin kortin kohtalosta, pöytäpinon kääntämisestä ja siitä, mitä tehdään kun nostopakka loppuu. Tälle sivulle on koottu vastaukset sekä sääntökysymyksiin että pelistä usein kysyttyihin taustatietoihin.
Säännöt pöydässä
Kuka aloittaa pelin?
Virallinen linja: suurimman kortin nostanut jakaa, ja jakajan vasemmalla puolella istuva aloittaa. Vuoro kiertää myötäpäivään. Monissa suomalaisissa pöydissä aloittaa nuorin pelaaja – kumpikin tapa toimii, kun se sovitaan ennen jakoa.
Onko vuoron päättävä poisto pakollinen?
On. Vuoro ei pääty ennen kuin yksi käsikortti on siirretty omaan poistopinoon. Kokoamispinoihin pelaaminen sen sijaan on vapaaehtoista.
Mitä tehdään, jos poisto unohtui ja seuraava ehti jo aloittaa?
Tehdään puuttuva poisto heti, kun asia huomataan. Säännöissä ei ole rangaistusta, eikä aiempia siirtoja peruta.
Saako pöytäpinon kortin jättää kääntämättä?
Ei. Kun pöytäpinon päällimmäinen kortti pelataan, seuraava käännetään heti näkyviin. Päällimmäisen kortin näkeminen on kaikkien yhteistä tietoa, ja siihen perustuu suuri osa pelin taktiikasta.
Saako Skip-Bo-kortin jättää poistopinoon?
Virallisten sääntöjen mukaan saa, ja poistopinon päältä villi on edelleen pelattavissa minä tahansa numerona. Monessa pöydässä pelataan kotisäännöllä, joka kieltää villin poistamisen – sopikaa linja ennen ensimmäistä jakoa.
Mitä tapahtuu, kun nostopakka loppuu?
Valmiit, kahteentoista päättyneet kokoamispinot sekoitetaan uudeksi nostopakaksi. Kortit eivät siis lopu kesken jaon.
Voiko kokoamispinoja olla enemmän kuin neljä?
Ei. Valmis pino poistetaan pöydästä heti, joten neljän pinon raja ei koskaan ylity. Poistuneen pinon tilalle voi aloittaa uuden ykkösellä tai villillä.
Saako toisen pelaajan poistopinosta pelata?
Ei yksinpelissä. Paripelissä vuorossa oleva saa pelata myös parinsa pöytä- ja poistopinoista.
Pelasin koko käteni – mitä nyt?
Jos käsi tyhjeni kokoamispinoihin pelaamalla, nostat heti viisi uutta korttia ja jatkat samaa vuoroa. Jos viimeinen kortti meni poistopinoon, vuoro päättyy normaalisti.
Lasketaanko kokoamispino, joka jäi kesken?
Ei lasketa mihinkään. Pisteitä tuovat vain vastustajien pöytäpinoihin jääneet kortit, 5 pistettä kortilta, ja voittajan 25 pistettä jaosta.
Peli ja pakka
Kuinka kauan yksi jako kestää?
Kahdella pelaajalla 15–25 minuuttia, neljällä pelaajalla tavallisesti 25–40 minuuttia. Lyhyt peli 10–15 kortin pöytäpinoilla ratkeaa reilusti nopeammin.
Minkä ikäisille Skip-Bo sopii?
Perusversio sopii noin seitsemästä ikävuodesta ylöspäin, koska pelaajan on hahmotettava nouseva numerosarja ja neljä pinoa. Nuoremmille Mattel myy Junior-versiota, jossa sarjat kulkevat ykkösestä kymmeneen.
Voiko Skip-Boa pelata yksin?
Varsinaista yksinpeliä säännöissä ei ole. Harjoitteluun voi pelata kaksin niin, että hoitaa itse molemmat kädet, mutta pelin ydin on kilpailu samoista kokoamispinoista.
Mistä Skip-Bo on peräisin?
Pelin kehitti texasilainen Minnie Hazel Bowman (1915–2001), joka alkoi valmistaa sitä Brownfieldissä vuonna 1967. Oikeudet siirtyivät International Gamesille vuonna 1980, ja kun Mattel osti International Gamesin vuonna 1992, Skip-Bo päätyi samaan talliin UNOn kanssa.
Mihin peliperheeseen Skip-Bo kuuluu?
Se on tuotteistettu versio vanhasta Spite and Malice -pelistä, joka kuuluu kilpapasianssien sukuun. Bowman vaihtoi tavalliset pakat omaan 162 kortin erikoispakkaan ja vakioi säännöt.
Mistä nimi Skip-Bo tulee?
Kerrotun mukaan nimi syntyi lempinimistä: Skip oli Bowmanin oma lempinimi ja Bo hänen aviomiehensä.
Lue myös